Nykyään puhutaan hirveästi lastenoikeuksista, kasvatuksen merkitystä ja turvallisuuden tunteesta. Kolmesta seikasta joita olisin itse kaivannut n. 15 vuotta sitten vaan äiti kielsi puhumasta ja kestin hiljaa kaiken joka nyt purkautuu aggressiona yhteiskuntaa vastaan: lellilapset ärsyttää, vastuuttomuus tai välinpitämättömyys välillä ihan pikku jututkin saattaa saada kiukkuhermon sykkimään. Teininä tämä purkaantui äitiä kohden kohdistuvana huutona ja lyömisenä vaan nykyään käyn kypsästi lenkkipolulla juoksemassa turhan paineen pois. Oikein pahoilla viikoilla käyn potkimassa säkkiä eli potkunyrkkeilyä harrastamassa mutta juoksemisella saa usein enimmät vihanpurkaukset pois 🙂
Ehkä ruokavalion muutoskin on auttanut kun syön enemmän välimeren tyylisesti eli lihaa tai kalaa yhdistettynä vihanneksiin. Tulee se protsku ja vitsku osuus myös täytettyä <3
Kevät ihastusta ei ole pahemmin ollut johtuen kai sekavasta tunne tilasta. Pitää ensin tutustua itseeni uudelleen ja meneisyyteeni jotta voi aloittaa mitää vakavampaa koska jos et rakasta itseäsi miten voi rakastaa toista kiteyttää tämän hyvin.
Peace and love sekä ne rajat pitäisi olla lemmikeillä ja lapsilla. Ikävästi ei vain kaikilla ole ja pahimmillaan lellikit satuttavat muita :,(