Tsemppari ja positiivinen suhtautuminen sekä kiinnostuminen asioista ei aina riitä surun kanssa kamppailessa minullakaan… Tänään oli tarkoitus mennä mukavaan joukko tapahtumaan sekä ulkoilemaan ulos ihmisten ilmoille vaan toisin kävi. Paha ahdistuskohtaus ja itku puski aamusta läpi eikä auttanut ilo sanomat itselleni tai tsemppaus… Oli vain pakko antaa itkun tulla ja itkeä vaikka kuinka suututti heikostuminen hyvänä päivänä. Epäilen että stressi, ahdistus ja pelko tulivat nyt läpi taas parin viikon takaa jolloin purskahdin myös..
Olen saanut ohjeeksi päästää tunteet läpi ja antaa luvan olla heikko hyvinäkin päivinä. Kukaan ei ole super ihminen ja se on pakko myöntää…
No kesä on tulossa ja lisää tapahtumia sen myötä sekä syksyllä mahdolliset verkko-opinnot sun muut… Odotellaan siis?